NOBARTV-UUTISET – Etelä-Korean presidenttiä Yoon Suk Yeolia uhkaa nyt kuolemantuomio julistattuaan sotilaallisen hätätilan 3. Päätös tehtiin Pohjois-Korean välisten jännitteiden lisääntyessä. Tämä sotilaallinen hätätila kesti kuitenkin vain kuusi tuntia suorana lähetyksenä televisiossa, ennen kuin se lopulta poistettiin parlamentin jäsenten voimakkaan vastustuksen jälkeen.
Syitä sotatilalain julistamiseen
Yoon Suk Yeol väitti, että ilmoitus sotatilasta annettiin puuttuakseen Pohjois-Korean uhkauksiin sekä kotimaan poliittisten vastustajien toteuttamaan valtion vastaiseen toimintaan. Monet puolueet pitävät tätä askelta kuitenkin perustuslain vastaisena. 190 300:sta lainsäätäjästä vastusti päätöstä ja totesi, että Yoonin toimet olivat mahdollisesti laittomia ja pitivät ilmoitusta laillisesti pätemättömänä.
"Tämä sotatila on perustuslain vastainen ja mahdollisesti laiton askel, "
"Tutkimme presidentti Yoonia epäiltynä kapinasta, joka voi johtaa kuolemanrangaistukseen", sanoi Etelä-Korean poliisi AFP:n lainaamassa lausunnossa.
Sotatilan julkistamisen jälkeen tilanne Etelä-Koreassa muuttui kaoottiseksi. Yhteisön mielenosoitukset tapahtuivat eräänlaisena laittomaksi katsottujen toimien torjumiseksi. Etelä-Korean poliisi tutkii parhaillaan presidentti Yoonia epäiltynä kapinasta. Poliisi sanoi lausunnossaan, että Yoon voidaan tuomita kuolemaan, jos hänet todistetaan syylliseksi. Tämä tutkimus heikensi entisestään Yoonin asemaa yleisön ja eteläkorealaisten poliitikkojen edessä.
Virastoprosessi alkaa
Etelä-Korean kansalliskokous aloitti 5. joulukuuta 2024 virkasyytemenettelyn presidentti Yoonia vastaan. Demokraattinen puolue, joka on oppositiopuolue, jolla on enemmistö parlamentissa, jätti virkasyytteen. He syyttivät Yoonia vallan väärinkäytöstä välttääkseen tutkimukset väitetyistä laittomista toimista, jotka koskevat häntä ja hänen perhettään. Tästä virkasyyteestä on tarkoitus keskustella klo 19 paikallista aikaa, ja jos se hyväksytään, Yoon jäädytetään virastaan, kunnes perustuslakituomioistuin tekee lisäpäätöksen.
Presidentti Yoonia tukeva People's Power Party (PPP) vahvisti yrittävänsä estää virkasyyteesityksen. He korostivat jatkavansa vakaasti presidentti Yoonin tukemista ja torjuvansa virkasyyteyritykset opposition valtavasta painostuksesta huolimatta. Tämä lisää poliittisia jännitteitä maassa, koska virkasyyteprosessi pahentaa entisestään pitkään jatkunutta poliittista polarisaatiota.
Virkasyytteen uhan lisäksi presidentti Yoonilla on myös valtava paine taloudellisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Äskettäin parlamenttia hallitseva demokraattinen puolue pienensi Yoonin hallituksen budjettia 41 biljoonalla vonilla (noin 46 biljoonaa rupiaa). Tämä budjettileikkaus pahentaa entisestään Yoonin taloudellista tilannetta. Lisäksi presidentti Yoon joutui myös veto-ottamaan useita opposition hyväksymiä lakeja, mikä osoitti entisestään hallituksen heikkoa asemaa parlamentissa.
Sen jälkeen kun Yoon Suk Yeol valittiin presidentiksi vuoden 2022 puolivälissä, hän on kohdannut useita suuria ongelmia. Yksi niistä oli Halloween-juhlien tragedia, joka tappoi yli 150 ihmistä lokakuussa 2022. Tapaus herätti laajaa kritiikkiä hänen hallitukselleen, jonka katsottiin epäonnistuneen tilanteen hallinnassa. Tämän lisäksi Yoon sai myös voimakasta kritiikkiä ruokainflaatiosta, hitaasta talouskasvusta ja yhä tiukentuvista sananvapauden rajoituksista maassa.
Toinen presidentti Yoonin imagoa heikentänyt skandaali oli hallituksen väitetty veto-oikeuden väärinkäyttö estääkseen tutkimuksen väitetystä osakemanipulaatiosta, johon hänen vaimonsa Kim Keon Hee osallistui. Yoon joutui myös skandaaliin, joka koski 2.000 XNUMX dollarin arvosta suunnittelijalaukkulahjaa, jonka hänen vaimonsa sai salaa, sekä tapaukseen, jossa hänen anoppinsa oli sekaantunut kiinteistökauppaasiakirjojen väärentämiseen.
Viranomaisuusvetoomus, joka saa julkista tukea
Ei vain poliittisista piireistä, vaan vetoomus Yoonin viraltapanosta sai myös laajaa tukea yleisöltä. Aiemmin tänä vuonna alkanut vetoomus sai niin paljon huomiota, että se aiheutti eduskunnan verkkosivun kaatumisen suuren kannattajamäärän vuoksi. Tämä osoittaa yleisön tyytymättömyyden Yoonin johtajuutta kohtaan ja vaikeuttaa entisestään hänen poliittista tulevaisuuttaan.
Presidentti Yoonin päätöstä julistaa sotatila pidettiin erittäin kiistanalaisena siirtona, sillä maa ei ollut kokenut vastaavaa sitten vuoden 1980. Ilmoitus herätti suuria kysymyksiä toimeenpanovallan rajoista ja mahdollisista uhista Etelä-Koreassa demokratialle. Sotatilan käyttöä poliittisena välineenä lainsäädännöllisen umpikujaan pääsemiseksi pidetään perusteettomana askeleena ja se uhkaa demokraattisia periaatteita.
Tilanteen kärjistyessä presidentti Yoon Suk Yeolin poliittinen tulevaisuus muuttuu yhä epävarmemmaksi. Eri suunnista, oppositiosta, parlamentista, yhteiskuntaan tuleva poliittinen painostus johtaa yhä todellisempaan virkasyytteen mahdollisuuteen. Hänen tekemänsä kiistanalaiset päätökset heikensivät entisestään hänen hallituksensa kuvaa ja tekivät Yoonin asemasta yhä uhatumman. Tämä on merkittävä testi Etelä-Korean demokraattisten instituutioiden vahvuudelle ja sen kyvylle kestää epädemokraattisia poliittisia paineita.
Presidentti Yoon on nyt kriittisessä tienhaarassa, jossa Etelä-Korean hallituksen poliittinen tulevaisuus ja vakaus riippuvat tilanteen kehittymisestä.
